Superseteli tulee – oletko valmis?
22.04.2008
Stefan Wallinin kolumni Turun Sanomissa 22.4.2008.
Veroton kulttuuriseteli. Siinäpä käsite, johon kannattaa pikkuhiljaa tottua. Kyse on uudesta keinosta saada meidät suomalaiset kuluttamaan ja kokemaan kulttuuria ja urheilua sekä liikkua arjessamme enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kun eduskunta on saanut ja hyväksynyt kulttuurisetelijärjestelmää mahdollistavan lakiesityksen voi uusi lehti kulttuurin arkipäiväistämisen saralla kääntyä – ilmeisesti jo vuodenvaihteessa.
Maassamme on käytössä liikuntasetelijärjestelmä, joka on saavuttanut laajan suosion. Vuodessa niitä kuluu jopa viisi miljoonaa kappaletta. Verottomat liikuntasetelit ovat työnantajalle oivallinen tapa edistää työntekijöiden liikuntaa. Sen sijaan jo käytössä oleva verollinen kulttuuriseteli ei ole saavuttanut samaa suosiota – todennäköisesti juuri verollisuudestaan johtuen. Nyt tilanne siis muuttuu. Näiden kahden setelin yhdistäminen, arvon kaksinkertaistaminen ja vielä täydellinen verottomuus tekee uudesta tulokkaasta varsinaisen supersetelin.
Kulttuuri on täynnä elämyksiä. Niitä tarvitsemme, jotta jaksaisimme paremmin työelämässä, mutta myös sen ulkopuolella. Työelämässähän tahti kiihtyy. Meillä on yhä enemmän työntekijöitä, joiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta on huolehdittava. Tarvitsemme kaikki hetkiä jolloin silmä, sielu ja ajatus lepäävät – tai kroppa saa kyytiä. Jotkut saavat tämän tyydytyksen kulttuurista, jotkut liikunnasta – moni meistä näistä molemmista.
Uusi hallitusohjelman sisältyvä kulttuuriseteli mahdollistaa tämän kaiken. Työnantajan työntekijöilleen tarjoama veroton luontaisetu tullee olemaan arvoltaan 400 euroa, eli kaksi kertaa enemmän kuin nykyisen liikuntasetelin. Perusidea on kuitenkin sama: setelillä saa hankkia itselleen palveluja koko rahan edestä, vapaasti.
Setelin piiriin kuuluva palveluvalikoima on huomattava. Nykyisten liikuntaseteleiden palveluiden ohella nimittämäni kulttuurisetelityöryhmä päätti loppumietinnössään ottaa lähtökohdaksi laajan kulttuuritulkinnan. Setelillä voi ostaa itselleen pääsylipun vaikkapa teatteriin, museoon, oopperaan, elokuviin, konserttiin, taidenäyttelyyn tai muuhun vastaavaan eri taiteenaloihin liittyvään tilaisuuteen. Kulttuuritoimintana pidettäisiin myös käyntiä tiedekeskuksessa. Setelillä voi ostaa pääsylipun myös urheilutapahtumiin – ovathan nekin elämyksiä, kulttuuria, ellei jopa suomalaista kansanperinnettä. Futisottelu tai Figaron häät, Turku-halli tai Taidemuseo – sinä päätät itse. Setelillä halutaan myös tukea omatoimista liikunta- ja taidetoimintaa. Setelin voi näin ollen käyttää vaikkapa kuntosalin vuosikorttiin tai ohjattuun toiminnalliseen taidekurssiin.
Tulevan setelin suosiota onkin jo povattu kovaksi. Tämä riippuu kuitenkin täysin siitä miten työnantajat ottavat sen vastaan. Uskon kuitenkin, että fiksu työnantaja oivaltaa setelin monipuolisuuden ja näkee 400 euron panostuksen työtekijään lähinnä investointina. Väline, joka on omiaan lisäämään työntekijän henkistä ja ruumiillista kuntoa, tekee toimiessaan hänestä myös paremmin viihtyvän ja jaksavan työntekijän. Hyvin pärjäävän ja hyvinvoivan työtekijän työn tuottavuus taas nousee ja sairauspoissaolojen määrä vähenee.
Täytyy myös muistaa, että työnantajien kilpailu pätevästä ja koulutetusta työvoimasta lisääntyy päivä päivältä. Kulttuuriseteli voisi myös toimia lisäporkkanana, jolla tulevaisuuteen tähtäävä työnantaja osoittaa houkuttelevuutensa työssä jaksamisen edelläkävijänä.
Tämän lisäksi kulttuuriseteli lisää kaikella todennäköisyydellä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kysyntää, mikä vaikuttaa positiivisesti sektorin työllisyyteen. Tämä trendi lisää kulttuurialojen yhteiskunnallista painoarvoa ja tuo samalla yhteiseen kassaan verotuloja, jotka saattavat jopa ylittää setelijärjestelmän noin 10 miljoonaa euroa maksavan verottomuuden.
Kaiken kaikkiaan: Puhutaan puhtaasta win-win asetelmasta jossa kaikki voittavat: työntekijä, työnantaja, kulttuuri-, urheilu- ja liikuntapalveluiden tarjoajat, sekä verottomuuden tarjoava verottaja. Että siitä vaan seteliä vinguttamaan, kun vuodenvaihde koittaa.
Stefan Wallin
Kirjoittaja on kulttuuri- ja urheiluministeri, turkulainen kansanedustaja ja ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja
